Häiriö nimeltä fillaroivat likat

Kesä on parhaimmillaan, joka tarjoittaa sitä, että treenikaverit ovat kadonneet. Samoin ovat kadonneet asuinseudullani hengailevat olutta kittaavat tai muuten vain nurkissa pyörivät nuoret. Liekö uimarannat vetävät enemmän puoleensa kuin vieressä nököttävä yläasteen piha, mistä yleensä näitä meluavia haasteita on löytynyt. Tuntuu, kuin koko kylä olisi autioitunut. Olin kuitenkin päättänyt vetäistä tänään treenit, pakkasin kamat ja suuntasin kulkuni läheiselle koululle. Kentälle päästyäni häirikkötutkani havaitsi kaksi tyttölasta fillareilla kentän päässä. YES! Häiriöööööö!!!!

Tein pikasuunnitelman paikkamakuutreenistä ja sen jälkeen suuntasin kulkuni Roopen kanssa tyttöjen luokse. "Hei, onko teillä kiire jonnekin?". "Ei ole", tytöt vastasi. "Tosi kiva. Voisitteko kenties auttaa mua treenaa näitä kahta koiraa?". "Joo, voidaan me". Yes, yes, yes!!!!, tuumin ja hieroin käsiäni yhteen. Nyt Roope, tuleekin hyvä treeni, mietin mielessäni.

Ihan ensimmäiseksi vein Roopen paikkamakuuseen ja samalla jäin seisomaan aivan Roopen lähettyville. Tytöt lähtivät kiertämään myötäpäivää pyörillään Roopen ympäri ja se pysyi paikoillaan. Sen jälkeen siirryin Roopen taakse ja edelleen tytöt pyöräilivät meidän ympärillä. Roope ei reagoinut millään lailla. Sen jälkeen nostin panoksia ja pyysin tyttöjä tuomaan pyörät parkkiin Roopen viereen ja siitä juoksemaan Roopesta katsottuna taaksepäin. Hieman Roope katseli tyttöjä vuorotellen ihan kuin olisi ollut tennismatsissa, mutta ei noussut. Sen jälkeen tehtiin sama väärinpäin, tytöt juoksivat Roopen takaa pyörilleen, ottivat pyöränsä ja lähtivät ajamaan pois. Ei mitään reagointia. Yes! On se aika pomminvarma koira =).

Seuraavaksi olikin Rosan vuoro. Laitoin Rosan istumaan vierelleni ja tytöt tulivat ajelemaan ympärille. Rosa vilkuili ja pälyili tyttöjä, mutta pian rentoutui ja alkoi syödä lihapullia. Sen jälkeen laitoin Rosan maahan ja edelleen tytöt pyöräilivät meidän ympärillä. Rosan silmät muistuttivat enemmänkin rulettia, mutta jännityksestä huolimatta ei lähtenyt mihinkään. YES! Viimeinen koitos oli pyörien laittaminen Rosan sivuille ja tyttöjen juokseminen pois ja takaisin sekä pyörien haku. Rosa pysyi kuin pysyikin paikkamakuussa koko treenin ajan. Palkaksi hyvästä treenistä heitin Rosalle palloa ja kuinkas kävikään, pallo lensi tyttöjen jalkoihin. Rosa hetken mietittyään haki pallon hyvin, hyvin varovaisesti ja heti kun pallo oli suussa, lähti pinkomaan tytöistä poispäin.

Kertakaikkisen hienot treenit. Olen todella ylpeä pikku kullanmuruistani, sillä en ole koskaan aikaisemmin uskonut saavani Rosaa tälle tasolle treeneissä. YES!

Täytyy vain toivoa, että jatkossakin löytyy edes jonkinlaista häiriötä, vaikka vain ihan pientä. Ettei ihan kaikki katoaisi tältä seudulta ;).