Roope ja Rosa

Roope ja Rosa

lauantai 23. maaliskuuta 2013

Juonikas Roope

Joskus tuntuu, että Roopen aivoissa on enemmän kapasiteettia, mitä ihminen koskaan pystyy uskomaan koiralla olevan. Tässä muutama esimerkki:

Roope ja Rosa saa joka ilta hampaanpesuluut. Roope syö omansa heti, mutta Rosa härnää omallaan Roopea. Se käy pötkölleen lattialle ja asettaa oman luunsa viereensä. Siinä se saattaa köllöttää ja itkettää Roopea tunteja. Mutta jokin aika sitten kävi niin, että olin unohtanut koirilla edes luita olevan. Roope nukkui sohvalla sikeässä unessa ja Rosa omassa sängyssään makkarissa. Yhtäkkiä Roope nousi sohvalta, piti pientä vikinää ja samalla hakkasi tassua terassin oveen. Se oli noin nanosekunti, kun sain pipon päähän ja takin päälle. Tämä kun on se merkki, että maha on sekaisin  ja nyt on PAKKO päästä ulos. Samalla kun hätäisesti vedin kenkiä jalkaan, hoin Roopelle, että "ihan just mennään. Jaksa vielä vähän..." Kun sain oven avattua, Roope paineli suorilta terassin nurkkaan ja samantien kääntyi takaisin luu suussa sohvalle. Mä en yksinkertaisesti tajua, miten se on huomannut Rosan jättäneen luunsa ulos, miten se on voinut köllötellä todella pitkään sohvalla merkkiäkään siitä, että se haluaisi sen, mitä terassilla on.

Toinen esimerkki on sänkyyn meneminen. Koirien pedit ovat mun sängyn ja seinän välissä. Tavallisesti Rosa menee ensin nukkumaan, jo klo 21 aikoihin. Sitten menen minä ja viimeisenä Roope. Joka ilta Rosa on jäänyt ensimmäiseen sänkyyn nukkumaan ja joka ilta Roope tullessaan vikisee Rosalle, että "siirrytkö, mä haluan myös nukkumaan". Rosa ei siirry, ennenkuin pyydän sitä siirtymään toiseen sänkyyn ja niin Roopekin pääsee yöpuulle. Viime viikolla sitten kävi niin, että Roope olikin ensimmäisenä mennyt nukkumaan ensimmäiseen sänkyyn. Kun Rosa tuli makkariin, oli eka peti varattuna. Roope ei eväänsäkään siirtänyt, että toinen olisi päässyt ohi, saati sitten luovuttanut paikkaansa. Ei edes mun käskystä. Mutta onneksi Rosa on kekseliäs, joten se hypähti mun sängylle ja sieltä toiselle pedille.Näin oli tämäkin ongelma ratkaistu.

Kolmas esimerkki on eiliseltä. Koirat olivat viime viikon mummolassa täyshoidossa. Joka päivä koirat sai aamupalaksi keitettyä lohta, raejuustoa ja nappuloita. Päivälliseksi tuli omaa ruokaa sekä vielä makupalat ihmisten lautasilta. Ulkoilu oli tapahtunut pari tuntia jäällä. Eli täydellistä luksuslomaa. Kun sitten eilen kävin hakemassa koirat kotiin, Roope pani pakit päälle. Se kävi kiehnäämässä vuorotellen ukin ja mummin jaloissa. Se ei tullut lähellekään mua. Kun tokaisin Roopelle, että "mä myyn sut ukille", se välittömästi töksäytti tassulla ukkia jalkaan. Liekö ollut merkki, että kaiva kuvetta heti, ennenkuin se peruu tarjouksen. Niinpä Roope sai vielä yhden yön jatkoaikaa mummolassa. Minä lähdin kaksin Rosan kanssa treenien kautta kotiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti