Roope ja Rosa

Roope ja Rosa

lauantai 22. kesäkuuta 2013

Uiskenteleva Chihu

Niin kuin sanotaan, seura tekee kaltaisekseen. Kun Chicu viihtyy vesikoiran kanssa, se alkaa uimaan =).














sunnuntai 16. kesäkuuta 2013

Eläkeläisen velvollisuudet osa I

Agilityssa seura on vaihtunut Hiiden Haukkuihin ja tarkoituksena on ollut käydä siellä Rosan kanssa. Mutta kun juoksut on, niin ei voi liirailla, joten sijaiseksi lähtee melkein 9v vanha Roope. Vauhti on hidas, mutta muistinsopukoista vielä löytyy agilityn ihanuus. Mulla oli senkin edestä ongelmia, sillä kehon liikemuisti oli tässä muutaman vuoden aikana tyhjentynyt totaalisesti.

Putkeen meno on aina vaan hauskaa. Ei haittaa, vaikka väärästä poskesta menee sisään =)
Tässä on tarkoituksena mennä pituudelta vitosesteelle, mutta kuten huomaa, olen ohjannut Roopen esteelle väärältä puolelta. Näitä mokia tuli monta, eikä ihme, että goutsi sanoi koiran osaavan hyvin lajin, mutta ohjaajalla on pientä hakua lajin pariin...
Tässä alkaa näyttää hyvältä, meneekö ohjaus oikein....? Tarkoituksena niiston avulla saada koira vitosesteelle oikein ja siitä putkeen, joka on menosuuntaisesti edessä.
No ei tietenkään....!
Keinun opettelu on näiden vuosien varrella ollut vaihtelevaa. Jossain vaiheessa se oli varma este Roopella, mutta kun joitakin vuosia sitten keinun kontaktipinta irtosi ja putosi Roopen päähän ja kaatoi Roopen alas keinulta, on sen opettelu ollut haasteellista. Tässä yritetään opetella taktiikkaa, mitä Emmi aikoinaan opetti. Vauhdilla keinun toiseen päähän ja goutsi pidättelee keinun toista päätä, jotta se ei kolahtaisi niin kovasti ja esteestä muodostuisi miellyttävä kokemus. Vain yhden kerran Roopea pelotti niin, että hyppäsi keinun keskeltä pois. Muuten se meni oikein hyvin ja melkein tuloksia oli huomattavissa.

perjantai 7. kesäkuuta 2013

Sotakirves osa I haudattunako?

Nyt se on todistettu, koira on pitkävihainen.

Toissa iltana iltalenkillä tuli Rosan verivihollinen numero I vastaan. Jo matkan päästä likat alkoivat murista keskenään ja olivat hyökkäysvalmiudessa, jos ote remmistä sattuisi lipeemään ja pääsisi kaveria vetämään turpaan. Kun osuttiin kohdalle, alkoi mua ottaa rankasti päähän likkojen käytös ja sanoin toisen koiran isännälle, että päästä koiras irti ni mäki päästän. Katotaan kui käy. Niinhän siinä kävi, että likat kävivät toistensa kimppuun painiotteita käyttämällä. Mitään verenvuodatusta ei nähty. Kohta Siru väisti ja Rosan itsetunto nousi kohisten voiton myötä. Muutamassa sekunnissa kaikki oli ohi ja jatkettiin kaikki matkaa omille tahoillemme.

Kaikki nämä vuodet ollaan yritetty sovitella likkojen sotaa. Olen yrittänyt namilla houkutella ohi, olen nostanut Rosan takapuolen Sirulle haisteltavaksi, olen vetänyt remmistä ohi käveltäessä, olen karjunut sille... mikään ei ole tehonnut. Toivon totisesti, että nyt kuuden vuoden ajan jäytänyt viha olisi haudattu ja pääsisimme vihdoin rauhaan tässä asiassa.

maanantai 3. kesäkuuta 2013

Yhteistyöllä perille

Joskus vaan tuntuu, että kaikki asiat tapahtuvat samaan aikaan. Siinä sitten yrität ehtiä tuskaisesti joka paikkaan, etkä mitään saa aikaiseksi. Sitten loppuu energia...

 Ensin paiskitaan töitä joka suunnassa...
 ...äkkiä alkaa pienikin taakka tuntua painavalle...
 ... sitten tulee väsy ja luovuttamisen ensi merkit...
... ja juuri kun olen luovuttamassa, tulee ystävä rinnalle ja 
auttaa pahimman yli perille asti, antamatta luovuttaa...=)

Tuhannet kiitokset jälleen ihanille ystävilleni tästä keväästä =)!