Roope ja Rosa

Roope ja Rosa
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Näyttely. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Näyttely. Näytä kaikki tekstit

lauantai 9. lokakuuta 2010

Voihan erkkari sentään!

Muutama vuosi sitten olin ensimmäisen kerran espanjanvesikoirien päänäyttelyssä Hyvinkäällä ja silloin jäi hieman hampaankoloon muutama asia, punainen nauha ja Rosan kieltäytyminen hampaiden näytöstä. Tänä vuonna päätin ottaa uusinnan ja korottaa nauhan väriä vaaleanpunaiseksi, eli erinomaiseksi.

Saimme kuin saimmekin tällä kertaa vaaleanpunaisen nauhan ja sijoituimme oman luokkamme kolmanneksi. Sijoitus oli todellinen yllätys, sillä osallistujien joukossa oli hyvin kauniita ja näyttelyissä menestyneitä koiria.

Kuvat: 2 ja 3, Ulla Virtanen

"Juttu on nyt niin, että joko pallo tai lihapullat esiin. Nyt pitäis jo tapahtuu jotain..."
"Kyllä mä tän kestän. Mä oon kingi! Ei paineita..."

"Kyllä mä olen kaunis. Ihan kuin prinsessa ;)"

Tuomari Jose R. Guillamonin arvostelu oli lyhyt ja ytimekäs:
Very essential bitch. Gorgious head. Nice neck and shoulders. Nice substance. Moves well.

Se on siinä!

torstai 29. heinäkuuta 2010

Match Show 28.7.2010

Tavattiin Susan ja Leevin kanssa viime maanantaina koirapuistossa ja päätettiin extempore, että lähdetään tulevana keskiviikkona Koneen kentälle Match Showhun. Susa lähtisi Leevin ja minä Roopen kanssa. Ei muuta kuin tuumasta toimeen ja niin tehtiin treffit Susan autolle keskiviikkona klo 18.

Keskiviikko aamuna päätin, että mitään paineita en ota. Siksi olikin mukava viettää aamupäivä Vasikkasaaressa aurinkoa palvoen hyvässä seurassa. Roopen kanssa tekeminen on ollut aina mukavaa, mutta kisatilanteissa tekeminen ei enää ole mukavaa. Roope on ihan omissa maailmoissaan ja tuoksuja liian paljon pienen koiran hallittavissa. On se kisa ollut sitten TOKO- tai epävirallinen näyttely, niin nenä on aina ollut kiinni maassa.

Monirotuisiin oli kaiken kaikkiaan ilmoittautunut noin parikymmentä ja meidän vuoro oli 17:a. Muissa kehissä toiminta alkoi aikataulun mukaisesti klo 18.45, mutta meidän kehä ammotti tyhjyyttään. Juuri kun nousin paikoiltani kysyäkseni, että onko meidät unohdettu, niin tuomari sekä toimitsija kävelivät vastaan ja keskustelivat järjestyksestä ja joku mainitsi, "että sano, että monirotuiset aloittaa". Jaaha, nyt näyttely siis alkaa, noin 20 min myöhässä.

Esittelykierros oli hyvin nopea. Ensin kaksi koiraa seisoi peräkkäin, tuomari tutustui molempiin koiriin ja sitten yksi kierros kehäjuoksua peräkkäin. Taas seistiin ja tuomari jakoi koirat toisen punaisiin (joka on parempi) ja toisen sinisiin.




Meidän pariksi tuli meitä hienompi koira, joten Roope sai sinisen nauhan. Kun kaikki koirat oli arvosteltu, kutsuttiin kaikki sinisen saaneet kehään seisomaan ja tuomari valitsi neljä parasta. Ensin neljäs sija, sitten kolmas ja toinen. Kun toinen sija oli valittu, alkoi mulla pieni kiukku nousta, koska minun mielestäni Roope oli 100 kertaa parempi, kuin neljänneksi tullut. Onneksi kiukku ei ehtinyt nousta korkealle, kun huomasin tuomarin katsovan mun shortsien lahkeessa ollutta numerolappua. "Ja numero 417 sijoittuu ensimmäiseksi", sanoi tuomari. Noin nanosekunnissa kiukku vaihtui iloksi ja menimme ensimmäisen sijan saaneen palkintokasan paikalle. Meistä otettiin paljon kuvia ja kovasti onniteltiin. Tämän jälkeen tuomari kehotti odottamaan BIS kierrosta.

Tulihan sen BIS kierroksenkin aika. Sattui vain niin, että punaisten ykköseksi oli sijoittunut samainen koira, jolle me jo olimme hävinneet parikierroksen aikana ja niin kävi nytkin. Lopullinen sijoitus oli Best In Show 2. Voi mahoton, miten ylpeä olin omasta koirastani. Kerrankin sain menestystä ja mammonaa myös Roopen kanssa.


8 euron osallistumismaksu poiki meille palkintona Golden Eagle ruokaa 3kg sekä 7,5kg, Johanna Oraksen suunnittelema seinälautanen, Viking Linen lahjakortti Helsinki - Tukholma - Helsinki risteily, palkintopokaali, muovinen koiranruokakuppi sekä kaksi ruusuketta.

Sillä aikaa kun minä ja Roope olimme näyttelyssä, Rosa oli Meerin hellässä hoivassa kyläilemässä ja tutustumassa teletappiin, jonka nimi on Claudia.



Ja vielä lopuksi tänä aamuna otettu palkintokuva.

lauantai 8. toukokuuta 2010

Täydellinen päivä

Aamulla herätessäni tiesin, että tästä päivästä tulee hyvä. Kävelin peilin eteen ja toivotin hyvää huomenta peilikuvalleni. Saatuani vastauksen, muistutin peilikuvaani, että tänään on se päivä, kun Rosa saa kolmannen sertin. Hymyssä suin laitoin remmit koirille ja lähdimme tunnin aamulenkille.

Puolen päivän jälkeen suuntasin lainassa olleen auton nokan kohti Tuomarinkartanoa. Luvassa oli palveluskoirien erikoisnäyttely, jossa yhtenä luokkana oli myös Espanjanvesikoirat. Tuomarina toimi Paula Rekiranta, joka oli antanut aikaisemmin Mindylle, Rosan siskolle, ROP:in. Ainakin koiran malli pitäisi olla tuomarille mieleinen.

Perille päästyäni olin niin jämptisti paikalla, että luppoaikaa ei jäänyt kuin 15 minuuttia. Onneksi kehämme löytyi helposti ja sijaitsi hieman syrjemmällä. Jätin tavarat kehän laidalle ja menin Rosan kanssa leikkimään pallolla hieman kauemmaksi kehästä. Palloleikin yhteydessä huomasin, että se rentouttaa niin koiraa kuin minuakin. Ja kun meidän vuoro tuli, olin niin rento kuin ikinä voi olla. Tuomari ja tuomariharjoittelija katselivat, kopeloivat ja juoksuttivat. Lopulta tulivat siihen tulokseen, että ERI se on. YES!!!!

Lopullinen sijoitus oli PN2, serti, FI MVA. Mieletön fiilis.


Kuvat otti Anna-Kaisa Leino


Täydellisen päivän ilta huipentui TOKOiluun Mindyn ja Meten kanssa Kaitaan yläasteen kentällä. Vaikka koirilla oli ollut rankka päivä (Roope oli juoksuttanut ukkia pitkin Helsingin katuja muutaman tunnin ajan), tuli treeneistä onnistuneet. Roope oli ihmeen intensiivisesti mukana koko treenin ajan ja Rosa teki kaiken, mitä vain siltä pyysin. Treenin jälkeen veimme koirat leikkimään parkkialueelle ja riemu oli sen mukainen, että päivä oli onnistunut.





Kotiin tultuani terassilla odotti siskolta saatu syntymäpäivälahja ja lasillisen verran valkoviiniä pönikän pohjalla.

sunnuntai 2. toukokuuta 2010

Koski TL 2.5.2010

Aamulla heräsin hyvissä ajoin lähteäkseni Rosan kanssa Koski TL:ään ryhmänäyttelyyn hakemaan viimeistä sertiä. Vaikka perroja oli ilmoittautunut 28, oli minulla vahva tunne, että tänään natsaa.

Kuten tapoihini kuuluu, eksyin matkalla ja ajoin Koskelle väärää reittiä, sitä, joka kiemurtelee kaikkia pikkuteitä. Aikaa matkaan meni 30 min suunniteltua kauemmin, mutta onneksi olin osannut varata aikaa matkan tekoon, emmekä myöhästyneet.

Tuomarina toimi vaihdoksen myötä Markku Santamäki, joka kasvattajan mukaan tuntee rodun, mutta riippuu hänen mielialasta, tuleeko EH vai ERI. Ilmeisesti kylmän ja tuulisen ilman myötä mieliala oli EH, sillä ERI:n sai vain muutama uros ja yksi narttu. Meille tuli EH.





Kuvat otti Henna

Rosan arvostelu:

Sopivan kokoinen. Rungon mittasuhteet selvästi korkeuttaan pidempi. Hyvä pää, hyvä niskalinja, hyvä rintakehän muoto, hyvät raajat. Lanneosa voisi olla lyhyempi. Vahva turkki. Hyvät liikkeet. Ujostelee mittaamista. (Rosa oli suorastaan paniikissa mittanauhasta.)

Lopputulos: AVO, EH, 2

Hö, ensi kerralla sitten otamme sen sertin. Pakkohan sen on jossain vaiheessa tulla.

Sillä aikaa, kun Rosa ja minä palelemme saadaksemme mainetta ja kunniaa, Roope elelee herroiksi mummin ja ukin hellässä hoivassa.


Kuva: Seppo Kukkonen