Siisti vai siisti?

Tämän kesän pisin patikointimatka on ohi. Sen kesto oli 5h 15min ja matkaa taittui 18.52 km. Ulkoilman lämpötila oli sopivat 18-22 asteen välillä. Iso moka tuli huomattua siinä vaiheessa, kun juomavesi loppui. Kuitenkin sinnikkäästi taivallettiin, vaikka kahteen pekkaan oli vain 5dl ja kilometrejä jäljellä 5. Koirat jäi ilman vettä, kun uskoin metsän siimeksissä olevan lätäköitä, mistä voisivat vettä saada. Vaan ei yhtään lätäkköä löytynyt.

 Rosa teki varmasti omasta mielestään monta ihanaa löytöä. Jo ensimmäisen 50 metrin aikana löytyi ihmispaskakasa, missä se kävi pyörimässä. Koska kaikki paska ei lähtenyt kosteuspyyhkeellä, piti se viedä uimaan ensimmäiselle vastaantulleelle rannalle. Kun Rosa tuli vedestä, niin se haisi mädälle. No, mätä on parempi kuin paska.

Matkan puolessa välissä löydettiin pienen pieni ranta, missä sorsaperhe asui kaislikossa. Ja tietenkin sieltäkin löytyi jokin mätä kohta, sillä vielä sen piti mennä pyörimään antaumuksella. Mitään näkyvää ei koirassa kuitenkaan ollut.

 Vaikka sorsat olivat ihan rannan tuntumassa, ei ne koiria kiinnostanut. Enemmänkin niitä kiinnostivat maassa olevat hajut.

 Jotta paluumatka taittuisi yhtä energisesti kuin tulomatkakin, oli aika grillata matkassa olleet eväät, Lassen antamaa juustomakkaraa ja tomaatteja. Nams!

Kotiin päästyäni nakkasin koirat suihkuun. Rosan pesin oikein huolellisesti marseille saippualla, mutta yllätys, yllätys, ei siitä lähtenytkään mustaa vettä. Roope joutui myös suihkuun, vaikka koko matkan oli käyttäytynyt siististi. Sitä paskamäärää, mitä turkista lähti, oli hämmästyttävää. Miten voi siististä pojasta tulla niin mustaa vettä????