Elämäni parhaimpiin päätöksiin kuuluu ehdottomasti agility harrastuksen aloittaminen uudelleen ja parhaimpiin tuttavuuksiin pellavapäinen Anni, joka on lupautunut meitä goutsaamaan koko talveksi.
Agia hurautan Rosan kanssa, Roopehan on jo eläkkeellä lajista. Sille tuo omat onnen hetket koirafrisbee ja TOKO. No, tänään siis oli talven ekat treenit. Kerroin Annille jo ennen tunnin alkua, että mun ongelmana on jäädä ihailemaan koiran iloista menoa, jolloin unohtuu itse tekeminen. Ja niinhän siinä taas tänäänkin kävi. Anni taisi sanoa mulle kolmesti, että seuraa koiraa. Joo, seurasinhan minä ja samalla unohdin, missä rata menee tai mihin suuntaan mun pitäisi seuraavaksi mennä.
Alussa oli kolmen esteen mutka ja siitä putkeen. Aika hyvin meni. Toinen sarja oli kahden esteen suoritus välistävedolla ja siitä kolmannelle hypylle. No, Rosa hujautti viereisen A:n kautta. Yritin ja yritin kääntää kehoani ja samalla pitää vauhdin tasaisena, jotta ohjaus onnistuisi. Kolmen yrityksen jälkeen sain vihdoin kontaktin omaan kehooni ja suoritus alkoi parantua.
Selkeät ongelma kohdat Rosalla on kontaktit ja kepit. Keppejä päästiin hiomaan muutamaan kertaan ja ne alkoikin sujua jo vähän paremmin. Tähän on tehty selkeä välitavoite. Mun tulisi saada Rosa menemään vauhdissa kepeillä ilman, että lähetän sitä ihan siitä vierestä. Toinen on juoksukontaktin opettaminen. Tehtiin muutama testi, että avustajalla olisi lelu, joka riippuisi ihan kontaktien päässä ja Rosan tullessa kohdille, lähtisi juoksuttamaan sitä lelun avulla. Mutta mutta, Rosalla on niin vahva kontakti muhun, että se jäi katselemaan, missä mä tulen. Tähän siis tarvitaan super hyvä lelu, joten päätin mennä ensi viikolla ostamaan M&M:stä sellaisen karvalelun. Saimme nimittäin sellaisen lainaksi ja se osoittautui Rosalle se oikeaksi. Kolmas läksy tuli lähdöstä, väliin sijoittuminen. Tämä on ihan oma keksimä. Mutta joo, tässä siis tämän viikon läksy suunnitelma.
Aikaa jäi vähän, joten kokeilin Roopen kanssa myös kontakteja. Ensin ihmettelin, että miksi se ei juokse puomin läpi, vaan jää himmaamaan. No, sitten muistin, että Roopehan oppi kontaktin ekasta kerrasta ja sen jälkeen olen hyvin aktiivisesti yrittänyt pilata sen. Noh, siihenkin tuli läksyä, namialustan avulla ja siitä lelulle juoksu =).
Voi kun äkkiä tulisi taas lauantai ja pääsisi treenaamaan =)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti