Roope ja Rosa

Roope ja Rosa

maanantai 10. helmikuuta 2014

Roope ja sen rikkinäinen lonkka

Ystäväni ilmoitti fb:n kautta, että joukkotarkistukseen haetaan osallistujia. Tähän mä heti tartuin. Nyt olisi mahdollisuus tarkistuttaa Roopen kroppa, olihan sillä ollut jo pitkään oireita vakavammasta asiasta.

Eläinlääkärissä oli oikein mukava vanhempi mies, joka kutsui meidät nukutushuoneeseen, jutteli niitä ja näitä, samalla nukutuspiikkiä valmiiksi laittaen. Kohta se jo sanoi, että valmis, voi mennä ulkopuolelle pötköttelemään. Nukutuspiikki laitettiin niin nopeasti ja huomaamatta, että tähän ei osannut Roope enkä minä reagoida. Taisi olla Roopelle ihka ensimmäinen eläinlääkärin kohtaaminen, kun ei itkettänyt. Koira alas ja makuupaikalle. Pidemmälle ei kerittykään, kun Roope oli jo umpiunessa.

Jokainen koira kannettiin kahden ihmisen voimin vuorotellen röntgen kuvaukseen ja sieltä pois. Kertaakaan en odotellessa miettinyt, mitä sieltä voisi löytyä, vaan ihan rauhassa odottelin tulevaa. Kun kaikki oli kuvattu, odoteltiin hetki ja sitten lääkäri tuli läheiselle tietokoneelle näyttämään kaikkien kuvat.

Kuvissa oli upeita A lonkkaisia koiria, joillakin saattoi olla ihan pientä piikkiä tai rappeumaa. Sitten tuli Roopen vuoro. "Oho, toinen jalka on monta senttiä pienempi kuin toinen. Vasemmasta lonkasta puuttuu pallonivel kokonaan, se on rikkinäinen. Kyynärät ovat ehjät, samoin selkä. Lihaksen ovat oikein hyvässä kunnossa. Oikein hienoa. Seuraava..."

Siis tä??? Mitä se sano???? Mitä siinä kuvassa oli???? Kaikki tuli niin nopeasti, että en millään tahtonut ymmärtää, mitä sanottiin. Kun kaikki kuvat oli katsottu, kysyin lääkäriltä, että mitäs nyt? Ei kuulemma mitään, jos eläintä ei itseään vaivaa mikään. On saattanut mennä jo pentuna rikki, esim. emo kääntynyt päälle synnytyksessä. Ja jos haittaa, niin sitten voi viedä keinonivel leikkaukseen." Siinä kaikki, mitä sain tyypistä irti.

Koko viikko meni kuin sumussa. Ensin vannoin itsekseni, että vien Roopen leikkaukseen, mutta kun leikkaus tehdäänkin vain nuorille koirille pitkän toipumisen ja kuntoutuksen vuoksi, oli se vaihtoehto pakko unohtaa. Ehkä myös siksi, kun leikkaus maksaisi 5000e. Sitten pähkäilin fyssarille menoa. Soitin eläinlääkäriasemalle ja pyysin kuvat itselleni, sen jälkeen varasin ajan hyvälle fyssarille. Vaikka ei hän pystyisikään Roopea ehjäksi taikoa, voi hän kuitenkin kertoa, mitä voimme harrastaa. Onhan harrastukset pitänyt Roopen hyvässä kunnossa tähänkin asti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti