Aika monena iltana on tullut kotona harjoiteltua kontaktia alustalla molempien kanssa. Jälleen kerran hämmästyin koirien oppimisen erilaisuudesta. Aloitin opettelun namialustan avulla ja ensimmäinen ilta meni molemmilta todella hyvin. Ainut poikkeus oli se, että kun istuin lattialla kasvot kontaktialustaan päin, Roope tykkäsi tehdä harjoitetta kuono oikeaan ja Rosa vasempaan suuntaan. Toisena iltana aloitin harjoitteen samalla tavalla kuin ekana iltana, ei ongelmia. Nostin panoksia ja otin namialustan pois. Molemmat meni aivan sekaisin. Kun sinnikkäästi jaksoin vaatia koirilta jotain toimintaa, alkoi Roope jo tajuta, mitä haluan häneltä. Rosan kanssa kaava on jo paaaaljon pidempi. Jotta edes olisin saanut Rosan kävelemään alustan poikki, oli mulla oltava naksutin. Naksautin sille juuri silloin, kun etutassut oli ilmassa laskeutumassa lattialle ja tiputin palkan aivan alustan eteen. Nyt kun harjoituskertoja on jo viisi iltaa takana, alkaa Rosa tajuta, että haluan sen pysähtyvän alustalle ja jäävän siihen. Roopen kanssa pitäisi jo nostaa panosta ja vaatia siltä alustalle nousua, vaikka en seiso vieressä. Vai kokeilisinko näitä samoja harjoitteita ensin ulkona. Tämähän selviää testaamalla.
Eilen illalla harjoiteltiin hakurullan ottamista rullan ollessa pannassa kiinni vasta toisen kerran. Nostatin Roopella rullaa lattialta, se onnistui täydellisesti. Tämän jälkeen laitoin rullan kaulapantaan kiinni ja sanoin ota. Roope hetken heilutti päätään ja ihmetteli, missä se rulla oikein on ja sitten otti sen hampaiden väliin. Tätä toistettiin muutaman kerran. Sitten oli Rosan vuoro. Ja sama juttu kuin Roopella, vaikka Rosa ei ole edes hakutreeneissä rullan noutoa kokeillut. Ainoastaan kahdesti kenttäharjoituksessa se on ihmisen edestä rullan ottanut.
Nyt olisi ihan pakko päästä kokeilemaan, josko rullan haku Rosaltakin onnistuisi ihan oikeissa treeneissä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti