Roope ja Rosa

Roope ja Rosa

sunnuntai 25. syyskuuta 2011

Tökkäävä Rosa

Tänään alkoi Rosan ja mun yhteinen harrastus, pallopaimennus =). Laji näytti youtubessa niin hauskalta, että pakkohan sitä oli lähteä kokeilemaan. Varsinkin, kun ihan vahingossa pääsin 2,5 kk kestävälle kurssille puoli ilmaiseksi.

Tunti alkoi vähemmän tyylikkäästi, sillä myöhästyin viisi minuuttia. Kehä III:lla on läjä peltipoliiseja ja täytyy vain toivoa, että kiireestä huolimatta auton vauhti on säilynyt sallituissa lukemissa. Muuten auton lainaaminen jää tähän ja meidän kulku koiramaisiin harrastuksiin vaikeutuu huomattavasti.

Heti alkajaisiksi pallon tökkimisestä ja tolpan taakse kiertämisestä saimme pikaopastuksen ja heti perään kysymyksen; "onhan teillä jo 10m pallon kuljetus hanskassa?". Pikkasen veti hiljaiseksi, et eihän me niin hyviä olla, mutta sain kuin sainkin sanottua ääneen, et "joo on, kuukauden päästä...". Hullu on se, jonka sen uskoo;). Saatiin ainakin heti alkajaisiksi asetettua tavoitteet.

Treeni alkoi pallon kosketuksella. Laitoin pallon maahan lähelle Rosaa ja odotin. Mitään ei tapahtunut. Rosa katsoi mua sen näköisenä, et "niin? Pitikö mun tehdä jotain?" Tottakai oletin, että Rosa alkaa heti tökkiä palloa, mutta suuresta ihmis ja koira määrästä, sekä uudesta treenipaikasta johtuen jouduimme aloittamaan treenin nollasta. Siispä pallo jalkojen väliin ja töks, naks nami. Toinen samanlainen. Kolmannella kerralla pääsin irtaantumaan pallosta ja nopeasti päästiin samalle tasolle, kuin koti treenit on. Siihen se sitten jäikin. Heti, jos välimatkaa oli enemmän kuin yhden tökkäyksen verran, Rosa lopetti treenaamisen. Apuna ongelmaan saimme neuvon, että pitäisi ensin palkata kerrasta, sitten kahdesta tökkäyksestä, kerran tökkäyksestä, kolmesta tökkäyksestä jne. Kuitenkin niin, että sitä kerran tökkäämistä ei koskaan unohdeta. Koira kyllästyy nopeasti ja sen tulisi saada usein palkkaa myös yhden tökkäyksen jälkeen.

Lajina tämä on raskas opeteltava ja koira väsyy nopeasti. Siispä istahdin Rosan väsymysmerkkien nähtyäni lattialle pitääkseni hetken taukoa ja kutsuin Rosan viereeni. Rosa katseli hetken mua silmiin, tarjosi tassua, istahti ja katseli mua, meni makuulle ja katseli mua ja kun mitään ei tapahtunut, meni ja tökkäs palloa. "Wau"- mietin. Ollaan taidettu löytää laji, joka innostaa Rosaa ja mitä se rakastaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti