Palikat paikalleen

Aina silloin tällöin tulee hetki, että ei sitten kerta kaikkiaan muista, mitä pitikään tehdä, vaikka tiettyä tekemistä olisi tehnyt monia kertoja aikaisemminkin. Tämä samainen tunne tuli tällä kertaa agilityn kohdalla, jälleen kerran. Ei ole ensimmäinen kerta, kun meikä menee ojasta allikkoon siinä lajissa. Ei auttanut muu, kuin ottaa Sanna Lehtosen tekemä pikakäsikirja agin oppeihin ja kerrata jo oppimaansa. Just, säännöthän ovat hyvin selvät, mutta jostain syystä vaikea muistaa...

• Oikean käytöksen oikea-aikainen palkkaaminen. (Kyllä mä yritän kovasti palkata, mutta kun haluaa vain juosta rataa läpi, niin palkkaaminen unohtuu. Molemmat koirat painelevat radalla välillä niin hyvin, että ei muista missä vaiheessa kuuluisi palkata. Sen muistaa vasta siinä vaiheessa, kun tulee virhe ja on pakko ottaa kaksi askelta taaksepäin, tehdä suoritus onnistuneesti uudelleen ja vasta sitten palkata.)
• Koulutuksen jakaminen ajallisesti lyhkäsiin pätkiin, paljon lyhytkestoisia toistoja. (Joo, mut kun edelleen ei muista eikä käsitä, missä vaiheessa se toisto pitää pätkäistä poikki...)
• Uuden asian opettaminen (Roope oppii ekasta kerrasta ja Rosa muutamasta toistosta. Jos dogit ovat motivoituneita ja valmiita oppimaan uutta, riittää Roopelle pallo ja Rosalle pitää pallon lisäksi olla namia palkintona. Tietenkin Roope haluaa myös namia, sehän on selvä. Lähinnä sen vuoksi, että viitsisi tehdä jotain. Eilinen treeni oli muistutus tästä säännöstä. Kun Roope ei saanut palkaksi palloa, vaan ainoastaan lihapullia, ei motivaatiota agiin hirveästi löytynyt.)
• Ohjaajan mielentila (Ei paljoo innosta treenata, jos kaveri näyttää mulle koko ajan takapuolta ja karkaa puomille tai A-esteelle...)
• Taukojen merkitys (Kahden koiran kanssa treenatessa koirille tulee väkisinkin tauko. Mulle tulee ainoastaan juomatauko koiran vaihdoksen lomassa. Kun on vain tunti aikaa, ei millään haluaisi pitää taukoja, vaan haluaisi painaa rataa koko rahan edestä..)
• Harjoitus pitää malttaa lopettaa silloin, kun menee hyvin ja koira on kaikista innokkaimmillaan jatkamassa tekemistä! (Oli sitä innokas tai ei, treenit loppuu tasan klo 19!) 

Kai elämä olisi paljon helpompaa, jos dallailisi vain metsässä ihastellen syksyn värejä ja auringon paistetta...