Kun ilmoittautuu TOKO kurssille, joka on kestoltaan 12h 2 päivässä, on aiheeseen hieman paneuduttava ennen H-hetkeä. Ja mikäs sen mukavampaa, kun treenikaverikin on innostunut aiheesta. Siispä pienet muistelut viime syksyn opeista ja sen pohjalta tehdä tämän päiväinen treenisuunnitelma.
Yksi haaveistanihan on päästä TOKO alokas luokka Roopen kanssa läpi kolmesti I-luokan pisteillä. Yksi on jo kasassa parin vuoden takaa, jonka jälkeen löin hanskat tiskiin ja lopetin treenaamiseen ja keskityin vain agiin. Nyt pelastukseksemme on ilmaantunut Hanna Toivonen, johon oli ilo tutustua viime syksynä Espanjanvesikoiraharrastajien järjestämällä leirillä. Silloin saimme läksyksi harjoitella seuraamista leikkimisen avulla sekä Rosan kohdalla erityisesti häiriötä.
Aloitin treenit Roopen kanssa leikkimällä palkkiopatukan kanssa. Tämän jälkeen rauhoitin tilanteen ja sen jälkeen meidät ns. kutsuttiin kehään. Roopelle tehtiin tarkistus, jonka jälkeen oli riviin meno koira sivulle sijoitettuna. Hetken kuluttua "tuomari" tuli ja vapautti tehtävästä.Kiitin ja lähdimme pois "kehästä". Tämän harjoituksen tarkoituksena oli herätellä Roopea tulevaan, opettaa käsky "sit mennään" ja työn jälkeen poistuminen kehästä samalla sanoen "se oli siinä" ja palkaksi hienosta työstä kunnon riekkumista "kehän" ulkopuolella. Harjoitus tehtiin kolmesti ja joka kerran jälkeen Roope oli vain innostuneempi ja innostuneempi. Eikä namia kulunut kuin yksi ainoa. Roope palkkaantui leikkimisestä enemmän kuin aikaisemmin tarjotuilla lihapullilla. =)
Rosan kanssa otin häiriötä niin, että apuri istui kyykkyyn Rosan viereen. Rosan oli pidettävä koko ajan katsekontakti muhun ja jos se herpaantui hetkeksi ja palasi, palkkasin. Tätä ennen ei Rosa ole pahemmin kestänyt häiriötä, mutta nyt se kesti loistavasti toisen ihmisen vierelle tulon, ihmisen koskettamisen sen rintaan ja mikä huipuinta, Rosalle laitettiin pallo nenän eteen ja kun se kesti senkin, palloa hieman tuupattiin niin, että se liikkui muutaman sentin. Tämä meinasi olla jo liikaa, sillä Rosa tuijotti palloa monta sekuntia, kunnes se yhtäkkiä muisti, että nyt ei pallolla leikitä, vaan tehdään kontaktiharjoituksia ja suuntasi katseen muhun. Ihqu Rosa!
Seuraamisen kuvio oli molemmilla sama. Liike - pysähdys, koira sivulle - liike ja tästä palkka leikkimällä. Tällä tavalla tuli treenattua jopa niin pitkälle, että tein kolme suoraa sivua ja kolmesti kulmat. Enpä olisi uskonut, että joskus pystyn tämän tekemään, kun molemmat eivät ole aikaisemmin jaksaneet kiinnostua seuraamisesta kolmea metriä enempää...
Ja mikä parasta, mieleeni on alkanut hiipua ajatus, josko saisi joskus kokeilla kisoja jopa Rosan kanssa... Pystyisiköhän se unohtamaan jaloissa olevat jousitukset ja kiinnostua vain säntillisestä tekemisestä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti