Leevi muistaa, että tämän mäen kohdalla yleensä juostaan monesti ylös alas pallon perässä. Se jaksoi pitkään istua ja odottaa, josko jostain lentäisi pallo, minkä perässä juosta.
Palloa ei tullut, vaikka kuinka odotti, joten matka jatkui tylsänä...
Onneksi Hannusjärvessä ei ole ainakaan vielä sinilevää, joten koirien vilvoittaminen järvessä oli mahdollista.
Leevillä iskee joskus suuruuden hulluus ja silloin esim. tukki on sen mielestä ihan sopiva kepukka heittämiseen. Jostain kumman syystä Susa ei ole samaa mieltä...
Rosan tyylinäyte, kuinka järveen hypätään rannalta.
Eikö tässä enää tapahdu mitään??????Roopen ja Leevin mielestä näin tylsää lenkkiä ei ole ikuna ennen tehty, joten vähän ennen lenkkiä piti päästää ylimääräiset höyryt painimalla, karjumalla ja juoksemalla. Vasta sen jälkeen olivat tyytyväisiä ja valmiita palaamaan kotiin sohvalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti