Viialan Viikarit

Muutama vuosi sitten olin Rosan kanssa Tampereen KV näyttelyssä ja siellä tutustuin Heliin, Siiriin ja Monteen. He asuvat Viialassa ja monesti on ollut puhetta, että tulisimme joku päivä käymään kylässä. Eilen se ihme tapahtui, mutta valitettavasti Montea emme nähneet. Monte oli muuttanut kasvattajan luokse takaisin näyttelyiden ja pennutus kiireiden vuoksi. Luonnollisestikaan tämä ei haitannut meidän koiria yhtään. Päinvastoin, molemmat nauttivat täysin rinnoin saamastaan huomiosta.

Saapuessamme Viialaan, Heli kaivoi liiteristä parit pallot ja frisbeen esille. Siinä ei montaa minuuttia mennyt, kun talon isäntä oli 100%:sti orjuutettu pallon heittäjäksi. Rosa, joka tavallisesti aristelee miehiä, oli täysin Teron pauloissa.

Meidän vierailuaika kesti lähes koko päivän ja minusta tuntuu, että isäntäväellä on käsi kipeä tänä aamuna. Ai, miksikö? No, katso itse:

Päivän aikana taisi olla muutama tauko, joko ihmisten pakottama tai koirien itsensä järjestämä.

"Eikö kukaan leiki mun kaa"

"Huh huh, pakko pitää tauko..."

"Nyt en kyllä juokse, juoskoon toi pöljä Roope"

"Pakko laittaa pallo vesikuppiin juomatauon ajaksi, ettei kukaan sitä vie"


Päivä oli täydellinen kesälomapäivä ja kruunun sille antoi Siirin antama Teletappiterapia.

Matkalla kotiin radiosta tuli uutiset: Tampereen Pirkkalassa oli nähty karhu. Onneksi olimme Viialassa, emmekä Pirkkalassa! =D. Ensi vuonna otamme kyläilyn uusiksi, niin ihana päivä oli!