Kameran käyttökoulu osa 5.1, aukko ja suljin

Tulihan se lauantai aamu vihdoin ja kameraan tutustuminen jatkui siitä, mihin viime lauantaina jäin. Heti kameran päälle laitettuani valitsin kuvausasetukseksi ensin A:n ja sitten kokeilin S:ää. Näistä kahdesta huomattavasti parempi oli A. Kaikista hupaisinta oli arvojen valinta. Ensin kokeilin valita sulkimen arvoa, joka jo 100:n kohdalla näytti pelkkää mustaa. Lopulta valitsin siihen 50, jota kamera ihan itse vaihteli 30-50:n välillä riippuen kuvauspaikan valaistuksesta. Seuraavaksi kokeilin arvojen vaihtoa ja valitsin 2.8. Tähän jälleen kameralla oli oma mielipiteensä ja nosti sen 3.4:ään. On se vaan niin mukavaa, kun ei tarvitse omia aivoja käyttää ja kokeilla omia arvoja..., "huokaus"...

Aamun kuvasaalis:

Vauhtikuvaus ei edelleenkään tahdo onnistua.Tämä taisi olla 200:sta otoksesta paras. Jos koirat olivat kauempana, vauhtikuvat onnistuivat paremmin. Pidän kuitenkin enemmän lähempänä otetuista kuvista.

Rosa on selvästi ollut entisessä elämässä suunnistaja. Pusikkoon oli heitetty revitty suunnistuskartta ja sitähän piti heti tutkia. Ihmettelen vain, kuka tarvitsee suunnistuskarttaa niinkin pienessä metsässä kuin Hannusmetsä.

Rosa sienestäjä bongarina.

Joku ui, joku ei...

Uimapaikalla otin koirista kuvia ja yhtäkkiä kamerassa oli Leevi. Leevi metsästyskoirana oli haistanut meidän jäljet, jäljesti meidät, pölli pallon Rosalta ja lähti takaisin emäntänsä luokse. Piti soittaa Susalle, että toisiko pallon meille takaisin. Onneksi kännykässä on tämän jekkulivekkulikoirulin emännän numero =D.